lauluista kaunein on kanssanne kuultu,
sitä laulelin vatsalleni.
hetkistä kaunein kanssanne koettu,
teidän jalkanne pienet kun myllers.
nyt jäljelle jäänyt on pohjaton suru,
miun ikävä teitä nyt on.
hetken pienen te elitte unelmissa,
teitä kotiin jo vartottiin.
mutta toisin oli päättänyt kohtalon tiemme,
lähditte mukaan enkelin.
en tiedä miksi ja minne tienne viekään,
mutta muistoissani on.
kaksi paria jalkaa ja kättä,
pientä ja hentoista.
minä äitinne tahdoin olla,
läpi vuosien tulevien.
nyt itken kyyneleitä,
on ikävä suunnaton.
mutta teidän on hyvä olla,
luona pienten enkelien.