Silmät sameina katson eteenpäin
siellä se on, vanhuus
käännyn, katson taakseni
näen askeleeni
välillä ne kulkevat keskellä tietä
vaan näkyy myös jälkiä pohjimmaisen ojan pohjalla,
niitä on liikaa
askeleeni on myös saanut aikaan
kuolleita kukkia, tallattuja nurmikoita
tutisevia, horjuvia askeleita menossa ei mihinkään
tulossa ei mistään
tartun iltatähteni käteen ja käännyn eteenpäin
"kiitos että olet olemassa" sanon
vihdoinkin askeleeni tuntuvat keveiltä, vakailta
en pelkää tulevaa

- Aki -